It’s a busy fall! I’ll be defending my doctoral dissertation of Art History (visual studies) in two weeks, October 2. I’m honored by having Ph.D., Docent, Senior Lecturer and the pioneer in Finnish visual studies Leena-Maija Rossi act as my opponent in the defence.
There will be a Finnish-language press release coming out next week. At the same time my English-language dissertation, “Gendered and Contagious Suicide: Taboo and Biopower in Contemporary Anglophone Cinematic Representations of Self-Willed Death”, will be published online in the University of Jyväskylä publishing series.
Another exciting thing that will be published next week is the first blog post to Jytte’s new blog series edited by myself and Melissa Plath from Researchers and Teachers of Jyväskylä.
In the blog series, invited writers representing the University of Jyväskylä community comment and reflect on the academic effects of the COVID-19 pandemic from both critical and reparative perspectives. The texts are published in Jyttes’s blog biweekly, starting September 25 with Panu Moilanen‘s text dealing with virtual teaching.
Sarjakuvataidetta Liv Strömquistin Kielletty Hedelmä-teoksesta (2016)
Päivitin tänään julkaisut-välilehden ensimmäistä kertaa sitten elokuun 2019, ja tuumin, että voisi olla ajankohtaista koota yhteen viimeaikaisia tekemisiä myös varsinaisen blogin puolella.
* * * * *
Kiinnostuin ruotsalaisen sarjakuvataiteilija ja yhteiskuntakriitikko Liv Strömquistin sarjakuvista sen verran, että kirjoitin Strömquistin tuotannosta kaksi kirja-arviota. Vulvan kulttuurihistoriaa luodanneesta sarjakuva-albumista Kielletty Hedelmä (2016) julkaistiin uusi painos vuonna 2018. Lähestyin teosta tabun ja stigman näkökulmasta Agricola-humanistiverkoston sivuilla. Sukupuolentutkimus -journaaliin kirjoitin Strömquistin Einsteinin Uusi Vaimo-teoksesta (2019), joka julkaistiin uudelleen editoituna juhlapainoksena Einsteinin Vaimo-teoksen (2009) pohjalta. Arviossani pohdin muun muassa sukupuolittuneiden affektien vaikutusta lukukokemukseen.
Sain kaksi pientä tilaustyötä kuolemaan liittyen. Nuoren voiman Iho-numeroon (3-4/2019), pääsin kirjoittamaan kolmesta kotimaisesta kuolemaa tarkastelleesta tekstistä: Astrid SwaninViimeinen kirjani -muistelmasta, Katriina HuttusenSurun Istukka -teoksesta ja historiantutkija Ilona Pajarin kollegoineen julkaisemassa Suomalaisen kuoleman historia -artikkelikokoelmasta. Peilasin teoksia keskenään, ja pohdin tekstissäni kuolemiseen yhä liittyvää häpeätahraa. Kleion numerossa 3/2019 puolestaan käsittelin kuoleman kuvaamisen etiikkaa elokuvatutkija Michele Aaronin lanseeraamasta nekromantismi-käsitteestä ja rodullistamisesta käsin, joista molemmat tuovat ilmi kuoleman kuvakulttuurista eksotisointia ja toiseuttamista.
John Everett Millais’n maalaus Ophelia (1851) osana kuoleman nekromanttista kaanonia
Valtaosan vuodesta 2019 olin Valtioneuvoston kanslian tilaamassa Viha Vallassa -hankkeessa mukana projektitutkijana. Yhdessä hankkeen tutkijoiden Aleksi Knuutilan ja Tuija Saresman kanssa selvitimme suomalaisiin poliittisiin päättäjiin kohdistuvan vihapuheen määrää, laatua ja vaikutuksia, muun muassa haastattelemalla päättäjiä aiheesta eduskuntavaalien 2019 alla. Hankkeemme tuottama raportti julkaistiin Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa lokakuussa 2019. Hankkeesta myös raportoitiin laajasti mediassa. Julkaisuluettelosta löytyy omalta osaltani kaksi radioesiintymistä (Hyvä kysymys -podcastissa ja Ylen Politiikkaradiossa) sekä yhteistyössämme kirjoittama teksti Haaste-lehden vihapuhenumeroon. Tieteellisen kirjoittamisen osalta työ on vasta alussa: olemme edelleen Knuutilan ja Saresman (sekä hankkeen asiantuntijoiden Paula Haaran ja Reeta Pöyhtärin) kanssa kirjoittamassa hankkeen tuloksista.
Yksi Sirpa Variksen Jytten kampanjaa varten piirtämistä sarjakuvista
Kirjoitin Jyväskylän tieteentekijöissä (jonka hallitusjäsenenä ja tiedottajana toimin) toteuttamastamme sarjakuvakampanjasta jo aiemmassa päivityksessä. Tuolloin puolet kampanjan tuloksena syntyneistä, sarjakuvataiteilija Sirpa Variksen piirtämistä sarjakuvista oli julkaistuJohanna Turusenkanssa laatimiemme saatetekstien kanssaAcatiimi -lehdessä. Sittemmin viimeisetkin sarjakuvat saateteksteineen on julkaistu Acatiimissä, numeroissa 7/2019 ja 8/2019. Näin tutkijoiden kohtaamaa vihapuhetta, mikä on aiheena valitettavan ajankohtainen, ja kansainvälisten tutkijoiden kohtaamia syrjinnän muotoja luodanneet sarjakuvat ovat saaneet kavereikseen erityisesti nuorten tutkijoiden jaksamiseen ja naistutkijoiden asemaan akatemiassa pureutuneet sarjakuvat saatteineen. Tällä kertaa kiitokset kuuluvat erityisesti Tieteentekijöiden yhdistyskoordinaattori Miia Ijäs-Idrobolle, joka kommentoi saatetekstien luonnoksia! Sarjakuvista on myös tuotettu englanninkieliset versiot, jotka on tarkoitus julkaista pian Jytten blogissa.
Mainitun lisäksi olen mm. luennoinut historiallisella Jyväskylä Pride-viikolla kollegani Joonas Säntin kanssa, opastanut kollegani Tuija Saresman kanssa Jyväskylän Kesän osanottajia nykytaiteilija Emma Ainalan feministiseen taiteeseen Jyväskylän taidemuseon festivaaliohjelmistossa ja tarkastellut hyönteissyöntiä Kööpenhaminassa Foodways & Identity -konferenssissa (18.-22.11.2020). Ja, suurimpana saavutuksena, pusertanut viimein väitöskirjani johdannon valmiiksi. Tätä kappaletta kirjoittaessani päätinkin lopettaa ihmettelemästä, miten en ole ehtinyt päivittää blogia.
— Oikein sopivaan aikaan, sillä ensi viikolla keskiviikosta perjantaihin (18.-20.3.2020) toteutuu Jyväskylän yliopistolla järjestämämme kansainvälinen Tracing Disgust -seminaari. Kolmipäiväisessä seminaarissa tarkastelemme inhoa mm. sosiologiasta, kulttuurintutkimuksesta ja filosofiasta käsin, ja ohjelmistossa käsiteltävät aiheet vaihtelevat lihavuudesta etniseen identiteettiin ja äitiyteen liittyviin kielteisiin tunteisiin. Kooltaan pieni seminaari toteutuu etäyhteyksien sallimana, mikäli hallitus ei kiristä toimiaan Suomen korona-tilanteen hallitsemiseksi, ja tarjonnee mielenkiintoisia perspektiivejä pandemian symbolisten ja affektiivisten ulottuvuuksien kartoittamiseksi. Itse pääsen seminaarin myötä pohtimaan jälleen hyönteissyöntiä ja sen mediaesityksiä. Seminaarin pääpuhujina toimivat filosofian professori Sara Heinämaa ja markkinoinnin professori Jeffrey Podoshen, joiden yleisöluentojen teemoista voi lukea lisää Jyväskylän yliopiston tiedotteesta.
Tällä hetkellä työn alla on seminaarijärjestelyjen ja vihepuheprojektin julkaisujen lisäksi oma artikkeli, jossa tarkastelen itsemurhan yhteiskunnallista uhkaa kahdesta nykyelokuvasta käsin, sekä useampia yhteistyöartikkeleita mm. Bong-Joon Ho:n Parasite-elokuvaan (2019). HBO:n True Blood– sarjaan (2008-2014) ja Ninja Theoryn Hellblade: Senua’s Sacrifice -videopeliin (2019) liittyen. Ja mikäli kaikki Suomen kansalaiset määrättäisiin kotikaranteeniin, ei haittaisi: näiden kirjoitustöiden lisäksi voisin nukkua ja lukea Brahen antikvariaatista löytämiäni kirjoja.
Edit:// Seminaari jouduttiin perumaan. Luen siis kirjoja. Palaamme asiaan kartoitettuamme mahdollisuuksia järjestää seminaari myöhempänä ajankohtana.
Jytten sarjakuvakampanjan painotuoreet posterit juhlan aiheena kesäkuussa 2019
Reilu vuosi sitten aloittelimme Jyväskylän yliopiston tieteentekijät ry:ssä pienellä aktiivien joukolla kampanjaa, jonka tavoitteena oli pystyä tavoittamaan yliopistossa vaikuttavia asymmetristä vallankäyttöä sisältäviä ongelmatilanteita. Ajatus oli ollut vireillä myös Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkijat ry:ssä, jossa tuolloin toimin sihteerinä, joten löimme päämme yhteen, valitsimme alkuun kärjeksi vihapuheen ja kampanjan toteutustavaksi sarjakuvan.
Aloitimme kampanjan toteuttamalla jäsenistömme keskuudessa kyselyn heidän kohtaamastaan vihapuheesta, häirinnästä ja syrjinnästä (sekä muista heidän kohtaamistaan ongelmatilanteista) ja järjestämällä sarjakuvatyöpajan, jota pitämään saapui Vihan ja Inhon internetin (2017) kuvituksesta vastannut Emmi Nieminen. Työpaja oli intiimi ja innostava, ja siitä voi lukea lisää (ylläolevan linkin lisäksi) oheisesta raportista, jonka kirjoitin julkaistavaksi Jytten jäsentiedotteessa 2/2018.
Kuten raportissa vihjataan, sarjakuvakampanjan tavoitteena oli sekä avata keskustelua yliopistoväen työssään kohtaamista ongelmatilanteista että tiedottaa heitä heidän käytettävissään olevista toimintamahdollisuuksista. Syksyllä keräämämme kyselymateriaalin ja sarjakuvatyöpajan herättämän keskustelun perusteella valikoimme muun työryhmän kanssa yhteensä neljä aihetta, joista laadimme luonnokset neljälle sarjakuvalle, jotka kuvataiteilija Sirpa Varis keväällä toteutti.
Olemme päässeet kampanjan kanssa jo niinkin pitkälle, että puolet sen tuloksena syntyneistä sarjakuvista on julkaistu Johanna Turusen kanssa laatimiemme saatetekstien kanssa Acatiimissa. Samaten, sarjakuvien pohjalta asettelemani posterit näkyvät jo oman yliopistomme ilmoituistauluilla. Seuraavat kaksi sarjakuvaa tulevat (saateteksteineen) julki syksyn 2019 numeroissa. Myös englanninkieliset käännökset ovat tekeillä peräänkuuluttamamme paremman kielipolitiikan syrjässä pysymiseksi.
Sarjakuvat on — kuten mainittua — toteuttanut Sirpa Varis, ja ne on mahdollistanut Tieteentekijöiden liiton toiminta-avustus. Kiitokset myös Acatiimin toimituskunnalle, työryhmässä mukana olleille Mikko Jakoselle, Kaisa Laitiselle ja mitä innostavimmalle kirjoitustoveri Johanna Turuselle sekä Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkijat ry:n puheenjohtajana mukana olleelle Jani Ylöselle. Ettei työkiireiden keskellä kirjoitettu sisältö jää aivan kuivaksi: jee, yhteistyö sekä yhteisten asioiden ajaminen, ja jee, pitkäkestoisen kampanjan loppusuora.
It’s a busy fall! I’ll be defending my doctoral dissertation of Art History (visual studies) in two weeks, October 2. I’m honored by having Ph.D., Docent, Senior Lecturer and the pioneer in Finnish visual studies Leena-Maija Rossi act as my opponent in the defence.
Another exciting thing that will be published next week is the first blog post to Jytte’s new blog series edited by myself and Melissa Plath from Researchers and Teachers of Jyväskylä. 
THEORY OF TABOO 